Ensinnäkin kiitos niille jotka muistivat mun synttärit! Eihän kissa täytä viittä vuotta kuin kerran elämässään joten se on tärkeä juhla!

Tänään vietetään maailman eläinten päivää. Ympäri maailmaa protestoidaan Turkin surkeaa tilannetta eläinsuojelun suhteen. Munihminen sanoo että on käsittämätöntä kuinka maassa joka niin kovin haluaa liittyä EU:n ja matkii mielellään Yhdysvaltoja vielä potkitaan koiria hengiltä kaduilla ilman rangaistusta.

Niin että pidetäänpä hiljainen hetki kaikille niille miljoonille maailman eläimille jotka tälläkin hetkellä joutuvat kärsimään tuskaa ja pelkäämään henkensä edestä olivat ne sitten lukittuina turkistarhoihin, eläinlaboratorioihin, eläintarhoihin, sirkuksiin tai muihin kamaliin paikkoihin.

Ja eikä unohdeta myöskään kodittomia eläimiä! Sellaisiahan me Kirrenkin kanssa ollaan oltu.

Olipas mulla hienot ruokaherkut lauantaina!

Munihminen osti taas kalkkunansisäfilettä mulle, sellaisen reilun 300 gramman köntin. Se maksoi hulppeat 11,79€ kilo (halvemmallakin varmasti saa) ja sitten se leikkasi veitsellä mulle namisiivuja siitä ja laittoi ne minigrip-pusseihin. Yhdessä pussissa oli kalkkunanlihaa aina noin 40 grammaa ja hintaa sille tuli siis 45 senttiä pussi. Että ei ole paha hinta kun ajattelee että siinä on yksi iso ateria mulle täyttä valkoista herkkulinnunlihaa! Kerralla en noin isoa määrää edes jaksa syödä vaan pitää pitää vähän taukoa välissä!

Tässä on mun lihat mun omalla leikkuulautasella, katselin vierestä kun Munihminen touhusi niiden kanssa ja sitten jouduin vielä odottamaan puolisentoista tuntia ennenkuin sain syödä. Piti nimittäin odottaa että lihapussi jäätyy pakkasessa ja sitten vielä sulattaa se kuumassa vedessä!

Mutta arvatkaa että olikin hyvä illallinen :)

Yhtenä iltana sattui kummia. Nämä kaikki kuvat on just siitä tapahtumasta mistä kerron. Olin iltapesulla sängyssä Munihmisen jalkopäässä kun huomasin jotain.

Mitä tuolla seinässä oikein on?

Mun piti oikein lähteä tarkistamaan! Kattokaa kuinka mun viikset on tässä kuvassa, poskikarvatkin on ihan pinkeinä, hih!

Aloin tajuta mikä se oli...

Se olikin vaan Munihmisen kamerasta tuleva heijastusvalo joka välkkyi seinässä aina kun se liikutti kameraa! Tässä tarkastelen kameraa ja mietin että mistähän sieltä se valo oikein tulee ulos...

Ja eikun takaisin nukkumaan. Oon vähän että voi sua Munihminen kun juoksutit mua turhan takia!

Voi kamala! Munihminen oli taas nähnyt sen punaisen kissin!

Se asuu tässä meidän lähellä ja se saa kulkea ulkona vapaana. Ei siinä mitään, ei se ole ainoa tienoon vapaana kulkeva kissa mutta ehdottomasti tyhmin sellainen. Se nimittäin käy hieromassa tuttavuutta jokaisen ohikulkijan kanssa!

Aatelkaa kuinka typerä otus! Jokainen joka vaan haluaa saa silittää sitä!

Munihmisen pulssi nousee aina tuhanteen kun se näkee sen kissan ja joka kerta se pitää sille puhuttelun siitä, ettei saa olla noin yksinkertainen ja luottaa tuikituntemattomiin ihmisiin. Muttei se kissa tajua näköjään :(

Niitä on kaks punasta kissaa siinä asunnossa, Munihminen on nähnyt ne ikkunassa. Ne asuu toisessa kerroksessa ja niiden ihminen päästää ainakin tän toisen kissan aina portaikon kautta ulos! Kuka ihminen voi olla noin typerä että päästää kissan kulkemaan portaikon kautta? Kyllä siinä niin kerjätään vaikeuksia että!

Nätti kissa se on mutta karvaa siitä lähtee paljon. Munihminen onkin ihan saletti että se on marketruoalla. Tuskin siihen kummemmin satsataan kun annetaan kulkea pitkin ja poikin vaan ilman mitään valvontaa :(

Munihmisellä onkin sellainen fiilis että ne on valittu värin perusteella vaan sohvankoristeeksi :(

Voi kun se kissa nyt tajuaisi vältellä ihmisia! Tai edes sen ihminen tajuaisi olla päästämättä sitä ulos! Munihminen sanoo että sen kissan loppu tulee ennemmin kuin myöhemmin ja taatusti epämiellyttävällä tavalla.

Viimisin kissa josta me kuultiin, ja joka juoksi vieraan ihmisen luo sitä puskemaan (kun se ihminen kutsui) saikin pesäpallomailasta! Ja sitten se roikotettiin takajaloista roskikseen. Niin että tollasta tapahtuu liian tuttavallisille kissoille. Ihmiset on niin kamalan pahoja. :(

Kohta onkin jo viikonloppu, ihanaa! Munihminen ei ole jaksanut leikkiä mun kanssa oikein kunnolla tänään, se on niin väsynyt. Mutta kyllä se viikonloppuna varmaan taas jaksaa paremmin! Se lupasi mennä etsimään uusia pajunvitsojakin kun ne vanhat, joista näytin teille kuvankin, on nyt jo käytetty eikä mulla ole yhtään lempparilelua siis. Niin että ihan kivaa on taas tiedossa!

Tässä mä oon pesupuuhissa ennen nukkumaanmenoa. Nätisti kiiltää turkki vaikkei olekaan mitään kepuliskonsteja käytettykään!